puol vuotta. kuus kuukautta. kakskytkuus viikoa. satakaheksankytkaks päivää. neljätuhatkolmesataakaheksankyt tuntii.
miks aika kuluu näin nopeesti? mä muistan sen päivän, sen hetken ku heräs, ja tajus et se on tänään. mä muistan sen jumittamisen satamassa, ku Georg käveli siitä ohi. mä muistan sen kylmän ilman, jossa me seistiin täristen.
Zowye tokiohotelamerica.comin foorumilta kuvailee
Suomen keikkapäivää näin:
Huolimatta siitä helvetistä, jonka läpi pojat joutuivat kulkemaan saadakseen tämän konsertin toteutumaan sekä viimehetken kekseliäät päätökset kertovat paljon heistä ja siitä, kuinka sitoutuneita he ovat ammattilaisina, antaen aina 100000% extraa! Hatunnosto heille sekä isot aplodit Suomen Street Teamille sekä fanikansalle Suomessa!!
Sanotaan, että suunnittelu on hyvästä, mutta kun elämä tekee käännöksen ja ennaltaodottamaton tapahtuu, ei se välttämättä tarkoita sitä, että huonoja asioita tapahtuu. Ei! Se on mahdollisuuksien ikkuna taikuudelle! Sellaista taikaa suomalaiset fanit saivat tänään nähdä, vaikka kaikki oli tätä kaunista asiaa vastaan.
Komm,
Menschen Suchen Menschen,
Ich Brech Aus,
Kampf Der Liebe,
Lass Uns Laufen,
Hey you,
Alien,
Übers Ende Der Welt
Humanoid
Geisterfahrer
Dogs Unleashed
Träumer
Shadow
Automatisch
Screamin’
Sonnensystem
Zoom
Durch Den Monsun
Für Immer Jetzt
I miss you. I miss your music. I miss your voice. I miss all of you.